 | Lavansaari on Suomenlahden ulkosaarista Suursaaren jälkeen pinta-alaltaan toiseksi suurin, mutta väkiluvultaan suurin. Ennen Talvisotaa asukasluku oli noin 1200, enimmillään vuonna 1925 1335 henkeä. Asutus sijoittui saaren pohjoisosaan kolmeen kylään: Pohjakylään, Lounatkylään ja Klauksen kylään. |
| | Ensimmäiset merkit asutuksesta ovat Suursuonmäen kalmistosta ja ne ajoittuvat esiroomalaiselle rautakaudelle, 500 - 0 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Ensimmäisen vakituisen, ruotsinkielisen asutuksen saari sai viimeistään 1300-luvun alkupuolella. Nämä asukkaat karkotti ja tuhosi Ruotsin ja Venäjän välinen vuonna 1570 alkanut sota. Uudet, suomenkieliset asukkaat alkoivat muuttaa saarelle 1630-luvun lopulla nykyisen Kotkan ja Viipurin väliseltä rannikolta. |
| | Lavansaarelaiset olivat alkuun kalastajia ja hylkeenpyytäjiä. Pietarin ja Viipurin kaupunkien voimakas rakentaminen sekä saaren erinomainen, suojainen satama tarjosivat mahdollisuuden 1800-luvun loppupuolelta alkaen myös kukoistavaan kauppamerenkulkuun. Lavansaaren rekisteröityyn kauppalaivastoon kuului enimmillään 78 (vuonna 1915) lavansaarelaisten omistamaa suurta purjealusta, kaljaaseja ja kuunareita. Rekisteröimättömiä, alle 20 rekisteritonnin jahteja oli lisäksi useita kymmeniä. Ensimmäinen maailmansota ja Neuvosto-Venäjän rajojen sulkeutuminen vähensivät rajusti saarelaisten kauppamerenkulkua. |
| | Tarton rauhassa 1920 Suomen ja Neuvosto-Venäjän välinen raja vedettiin niin, että lavansaarelaisten parhaat nuottakalastuspaikat jäivät Venäjän puolelle. 1920-luku oli köyhää sopeutumisen aikaa, jolloin kehitettiin kalan tehokkaampia pyyntimenetelmiä, perattiin uusia nuotanvetopaikkoja, perustettiin kalanjalostamoja, alettiin kehittää matkailua elinkeinoksi ja jotkut osallistuivat kieltolain aikana jopa viinan salakuljetukseen hengissä pysyäkseen. |
| | Ennen talvisodan syttymistä vaurastuminen oli päässyt jälleen hyvään alkuun. Kaikki oli jätettävä 10. päivänä lokakuuta 1939 kahden tunnin varoitusajalla sodan uhatessa. Sota syttyi 30.11.1939. Lue Jalo Suursohon kertomus tuolta hetkeltä! |
| | Sodan syttymisen jälkeen Suomenlahden ulkosaariin suomalaiset ovat päässeet ensimmäisen kerran kesällä 1992, jolloin kotkalainen varustamo järjesti Kotkasta useita laivamatkoja Lavansaareenkin. Sen jälkeen kului taas yli 10 vuotta, ennen kuin saariin on jälleen päässyt hyvin rajoitetusti venäläisistä satamista ja venäläisillä aluksilla tai helikoptereilla. Usein on jo sovitut retket peruttu viime hetkellä vedoten sotaharjoituksiin tai siihen, että maihinnousu ei ole tarkoituksenmukaista. |