Viljo
Kajomeren (silloin Piispa) kertomusta seikkailustaan USA:n Timminsin kaupungissa Hudson-lahden
rannalla 1929-30:
”Vuoden 1930 talvella suostuin kovien pakkasten vuoksi
ehdotukseen siirtyä takaisin kaupunkiin suomalaisten omistaman seuratalon teknikoksi. Siinä sain
asunnon, lämmön ja pienen palkankin odotellessa uutta laivapaikkaa merelle.
Kun siellä oli käytettävissä kirjoituskone, niin kirjoittelin rooleja näyttelijöille,
jotka esittivät seuratalon näyttämöllä suomalaisia näytelmiä – kopiokoneitahan
ei silloin vielä ollut yleisessä käytössä. Osallistuin itsekin näyttelijänä moniin vanhoihin suomalaisiin näytelmiin.”
Viljo oli myös Lavansaaren Kalastajainseuran puitteisiin
puuhaamassa näyttämötoimintaa. Ensin 1932 syksyllä harjoiteltiin jokin
vaatimattomampi näytöskappale. Kun se meni hyvin, alettiin harjoitella
näytelmää Lemmin poika. Jalo Suursohon muistaman mukaan näytelmän pääosassa
esiintyi Viljo itse. Kappale sai hyvän yleisömenestyksen Lavansaaressa ja sen
halusivat nähdäkseen muidenkin ulkosaarten asukkaat. Keväällä 1933
esiinnyttiinkin Seiskarissa, mutta kesän tullessa ei Koivistolle ja Suursaareen
muiden töiden painaessa päälle ehditty. Seuran talous saatiin näyttelemällä
hyvälle tolalle. Varusmiespalvelu katkaisi Viljon osalta harrastuksen
näyttelijänä. 1.12.1934 Viljo veti ylleen laivaston sinisen
univormun Miina ja Vartiokomppaniassa kuuluttuaan sitä ennen yhden vuoden Koiviston
suojeluskuntaan.
